Oli aika kylmä päivä. Aamulla puoli seitsemän oli autojen ikkunat huurteessa ja maa samoin. Pienelle perronpennulle tuli nopesti kylmä, vaikka urhoollisesti se juoksi täysiä Charon perässä koko lyhyen aamulenkin ajan. Rufus alkaa jo tietää, milloin ollaan melkein kotona, se osaa suunnistaa parin kymmenen metrin päästä ulko-ovelle. Hissiin menokaan ei enää pelota, kun se vie takaisin sisään lämpimään.

Eilen ja tänään Rufus on pyytänyt päästä ulos tarpeilleen. Kun on hetken ollut epäilyttävän rauhallista, vilkaisen eteiseen, ja siellähän se Rufus istua tapittaa ja odottaa että ovi avattaisiin. Kakkoja se ei ole eilisillan jälkeen tehnyt sisälle kertaakaan, pissat se sen sijaan tekee mihin milloinkin sattuu huvittamaan, eikä ikinä näytä huvittavan tähdätä paperille...  

Kun on ollut niin kylmä ja nyt illemmalla tihkuttanut vettäkin, ei Rufusta ole huvittanut olla pitkään ulkona. Energiaansa se purkaa riehumalla sisällä lelujensa kanssa, haukkumalla ja haastamalla Charoa leikkiin. Enimmäkseen se toki nytkin nukkuu.

Charon päivä on myös enimmäkseen nukkumista nyt, joskin lenkeillä se ehkä juoksee ja touhuaa enemmän ja kauempana minusta kuin yksin ollessaan. Se taitaa mieluummin pysytellä sen verran kaukana, ettei pentu ole koko aikaa seuraamassa. Eilen Charo sai tehdä kaksi esineruutupistoa lenkin aikana, ja ohimennessä on nytkin vähän harjoiteltu mm. paikallaoloa pentuhäiriönalaisena kentällä.