Välillä käy mielessä, että mikä niissä uroskoirissa mahtoi olla niin hienoa, että sellaisia piti saada kaksin kappalein... Etenkin kun lähiseudun nartut on ties kuinka monennetta viikkoa juoksussa! Täällä kitistään jatkuvasti, että pitäis päästä ulos taas, nyyhnyyh, ja kun päästään niin ryysitään pissapaikalta seuraavalle tai jumitetaan minuuteiksi yhteen paikkaan. Ja rähjätään hullun lailla muille. Ja kitistään.

Odotan kyllä todella sitä päivää, kun päästään näiden elukoiden kanssa jonnekin, missä ei heti tule vastaantulijaa lenkillä vastaan :).