Toukoa vajaa Testosteroniryhmä estrogeenivahvistuksin (Inkeri, Hedda, Mocca, Mona-koira, Gimma ja vähän Kipikin ;) ) urakoi kaatosateesta ja myöhäisestä ajankohdasta välittämättä taas ATT:n kentällä :D. Hauskaa oli, ja edelleenkin kuten Hansulle kentällä sanoinkin, tosi paljon mukavampaa treenata kun on joku katsomassa perään ja antamassa vähän täsmäohjeita!

 

1276593619_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Rata oli jokseenkin tällainen, hyppyesteiden määrä ja sijoittelu saattaa olla hieman pielessä, oliko 5-6-7 väli noin? 1-2 pakkovalssi, seistään putken suuaukolla rintamasuunta parkkiksen suuntaan, katse koiraan, ja lähdetään vasemmalla kädellä liikkeelle. Kun koira on jo aika lähellä putkea, "merkki" vas. kädellä ja katseella maahan siihen kohtaan mihin koiran halutaan tulevan, pyörähdys vasemmalle pois putken edestä ja koira oikealla kädellä putkeen. Rintamasuunta putkensuuta 3 kohti, äänimerkkiä koiralle (Rufus hyppäsi tietysti edessä olevan aidan, joten tehtiin muutamaan kertaan niin että putken 2 kohdalla kiljuin ja palkkasin lelulla kun ei ampunut hypylle) ja oikealle kädellä koira putkeen 3. Tuo pakkovalssi putkella 2 oli muutenkin niin mielenkiintoinen (helppo vaikka luulin ettei ole), että siinä tuli tehtyä ihan huvikseen vähän turhia toistoja, ja sitten kun tuo Rufuksen haltuunottaminen putkesta 2 ei ollutkaan niin yksinkertaista, tuli tässäkin heiteltyä palloa monta kertaa.

Takaakierrot (olikohan niitä sittenkin rivissä kolme aitaa?) onnistui ilman takaperinjuoksua ja kaatuilemista Monan ohjeilla niin, että juostiin ihan esterivin oikeaa reunaa tosi lähellä esteitä, koira takaakiertoon vasemmalla kädellä ja jalalla ja takaa-käskyllä, itse juostaan eteenpäin tai ehkä siinä tuli vähän sohittua vasemmalla kädellä laskeutumispaikkaa kohti. Koira laskeutui hypyistä ohjaajan taakse, tuli taas vasempaan käteen ja takaakiertoon jne. Tällä tavalla hyppylinja on suora, itsellä on mahdollisuus ehtiä ajoissa seuraavalle esteelle eikä tule sitä kiemurtelua mitä meillä yleensä... Mielestäni en mitenkään erityisesti kuitenkaan kiljunut HYPpyä tai tehnyt kovin korostettua takaakiertoon lähetystä enkä myöskään oikealla kädellä tiputellut kuvitteellisia merkkejä mihinkään (se olis sitte niinku sitä saksalaista), ja silti Rufus hyppäsi nuo nätisti.

En ole varma menikö koko aitasarja ihan puhtaasti yhtään kertaa, koska sitten jos takaakierrot onnistui, en oikein osannut 7-8-kohtaan suhtautua kovin vakavasti, joten siinäkin tuli sitten vähän välistävetoa sun muuta sähellystä, vaikka simppeli kohta onkin. Pitäisi muistaa huutaa TAKAA siinä kasihypyllä. Tosi tyytyväinen näihin aitoihin olen kuitenkin, ja etenkin siihen että useampaan kertaan Rufuksen pää kääntyili ilmalentojenkin aikana, kun se haki ohjausta. Oletan että se tiuhempi palkkaaminen alkupään putkilla auttoi kovasti.

Ysiputki olikin sitten ihan karmean vaikea, suunnitelma oli ottaa koira hypyltä 8 oikealla kädellä vastaan, rintamasuunta putken suuntaisesti. Tässä vaiheessa pitäisi ideaalisuorituksessa olla suht lähellä putken keskikohtaa, jotta ehtii asemiin seuraavaa putkea varten, mutta tietysti alussa se ei onnistunut. Oikealla kädellä lähetetään koira hakemaan putkensuuta 9, ja kun se on kohdalla, vasemmalla kädellä vedetään koira putkeen samalla itse peruuttaen. Vasta kun koira on putkessa lähdetään juoksemaan seuraavaa putkea kohti. Noh, meillä tämä ei onnistunut oikein millään, Rufus yritti kyllä, mutta... Se hyppi vaikka kuinka monta kertaa putken yli, käveli putken päällä vasemman käden perässä, kääntyi pois putken suulta tai jopa putkesta jne. Joku siinä ajoituksessa oli pielessä, jos sain ihan oikeaan kohtaan PUTki käskyn ja käsimerkit ja Rufus oli vielä hiljaa, onnistuttiin muutaman kerran, enimmäkseen käskyt hävisi sinne haukkuun, kuten Hansukin sanoi. Koira turhautuu ja haukkuu, ei kuule ohjeita eikä keskity, turhautuu vielä enemmän. Yksi syy mielestäni saattoi olla myös siinä, että noin pieni koira ei siinä putken suulle matalana pyörähtäessään luontevasti näe minua ja minun käsiä siinä putken päällä, joten jos se ne huomaa, se nostaa päänsä ja siihen se sitten pysähtyy (tai hyppää putken päälle :D ). Jostain syystä putkien "vetovoimakin" on vähän hiipunut, tosiaan niitä takaisin kääntymisiä kävi enemmänkin, täytyy varmaan tehdä vielä enemmän ihan niitä hetsauksia ja suoria palkkoja putkeen menemisestä. Tässäkin kohtaa olisi varmaan sitä vasemmalla kädellä putkeen vetämistä kannattanut harjoitella ilman tiukkaa kulmaa niin että koira istuu muutaman metrin päässä putken edessä ja suoralla palkalla, mutta onnistui se kuitenkin muutamaan kertaan näin. Putki 10 ja kepit meni ihan ok, vaikka tietenkin tähän väliin tuli palkkauskatkos ja uusi lähtö, koska en millään olisi ehtinyt ysiltä kympille kun piti taluttaa Rufus ysiputken suulle.

Seuraavana päivänä olikin Nadador-päivät hyvässä seurassa, en päässyt Otson kanssa sinne kiinnostavimpaan tapaukseen eli paimennusta seuraamaan, mutta kenneltalossa pyöri onneksi muutama ihana nuori koira rapsuteltavana, Inkeri ja Gimma ja Buno ja Diego ja Diva ja Bobokin nähtiin ovensuussa. Otsolla oli tosi mukavaa leikkiä Neean ja Eeron kanssa, ja etenkin kaikki ne ihanat hienot lelut oli pojan mieleen. Kiitos!

Sunnuntai menikin tontilla, tai kyllä nyt kai voi jo sanoa "talolla"... Pikkuveljen kanssa maalattiin ulkoseinän lautoja ja koirat vahti milloin mihinkin köytettynä pihaa.

1276596498_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tuollaisessa vaiheessa se oli vajaa viikko sitten, ja nyt sateiden takia ei julkisivulle paljon ole tapahtunut tämän kuvan nappaamisen jälkeen. Jos sää paranee, varmaankin seuraavaksi alkaa laudoitus, ja kun ikkunat tulee, niiden asentaminen.