Tällä kertaa mukana oli Rufus, Gimma, Vola ja Ramo. Ja Otso.

Hansun johdolla teimme tällaisen radan (toivottavasti piirustus tekee yhtään oikeutta radalle):

 

Punaiset puomi ja A, siniset putkia, vihreä kepit (alku ja loppu verkoilla) ja keltaiset aitoja.

Aloitin Rufuksen kanssa ensin puomilta, mutta ei siitä tullut mitään, Rufus ei keskittynyt yhtään eikä syönyt makupaloja, joten jätettiin se ja tarkoitus oli palata kontaktia treenaamaan sitten kun on vähän juostu virtaa pois. Ensimmäinen este meille oli siis 4, joka otettiin pakkovalssilla, siitä suoraan vaan vitoshyppy, hyvin meni ja kutosputkeen. Ei mennyt ihan putkeen enää siinä, en osannut odottaa että Rufus lukitsee putken vaan lähdin liian aikaisin kääntymään seiska-aidan taakse. Pari kertaa Rufus sitten kääntyi mukana siihen aidalle. Välillä se meni putkeen, mutta kääntyi pois suulta. Onnistui se kuitenkin sitten pari kertaa, onneksi.

Siinä vaiheessa kun koira on menossa putkeen, pitäisi itse olla jo matkalla seiskalle ja siitä ohi putkelle, ja koira kutsutaan vain kutosputkelta 7. aidan yli kasiputkeen. Tässä tuli kiirettä, jotta ehtii ohjaamaan koiraa ysiaidalle, pitäisi olla jo n. puolessa välissä putkea kun koira lukitsee sen. Tässä kohtaa muuten Hansun ehdotuksesta otettiin lyhyttä pätkää niin että pääsin palkkaamaan tiheästi ja pystyin itsekin keskittymään, eli aita 7, putki 8 ja hyppy 9, eikä Rufus haukkunut yhtään! Ysiaidalla vähän hiottiin sitä tiukkaa käännöstä, en ihan osannut itse siihen keskittyä joten se meni vähän ohi multa Hansun hyvistä neuvoista huolimatta :). Täytyy vaan muistaa putken jälkeen olla tarkka ohjauksen kanssa.

Kepit 10 meni melko hyvin pienellä ohjauksella, verkot auttoivat alun ja lopun, aita 11 meni hyvin (vaikkakaan ei ihan niin siivekettä nuollen, kuin voisi, kuten ei aita ysikään, mutta ihan hyvin kuitenkin). Putki 12, aidat 13 ja 14 meni hyvin, A:ta ei otettu, ja pyöräytys 16 niin, että lähetän oikealla kädellä koiran takaakiertoon itse vasen kylki siivekettä/rimaa vasten seisten, ja vasemmalla kädellä vedän koiran siivekkeen ympäri ja väistyn tieltä, oli helppo, ja sitten eteenlähetys aidalle 17.

Rata oli kiva ja sopivan haastava! Erityisesti kiitos erinomaisesta lapsenvahtimisesta Taru ja Gimmakin kai vähän :). Ja Marika aloitteli A-koulutusta Otson kanssa myöskin, taisi A vielä olla vähän turhan jyrkkä tai sitten oli liian vähän vauhtia siihen :).

Paluumatkalla Tarun kanssa jutellessa tuli mieleen, että Rufus on nyt oppinut sen, että putkea ei aina suoriteta juoksemalla läpi. Varsinkin tuossa 6-putkella, jossa minä jatkan vasemmalle ja koiran pitäisi mennä putkessa oikealle, huomasin että se putkeen mennessä vielä vilkaisi minua, ja jos minä silloin tein jotain muuta kuin osoitin putkea, se kääntyi sieltä pois. Siinä vaiheessa kun sen etuosa jo on putkessa, se vielä kuitenkin näkee mut silmäkulmastaan, ja jos siinä lähdin juoksemaan toiseen suuntaan, Rufus pyörähti ympäri ja tuli mukaan. Ja niin osaahan se myös joistakin muista ohjausmerkeistä lukea, että nyt hypätäänkin putken yli tai kävellään putken päällä :). Ei voisi uskoa että niin yksinkertaista estettä voi suorittaa niin monella tavalla :D. Putkien kanssa täytyisi edelleen vaan ottaa kaikilla mahdollisilla ohjauskombinaatioilla sitä, että putkeen todella mennään ja se juostaan kokonaan läpi...

Kivaa oli, kiitos!